Valuuttakurssit vaikuttavat maan talouteen lukemattomin eri tavoin

Valuuttakurssilla tarkoitetaan kurssia, jonka mukaan kaksi keskenään eri valuuttaa vaihtuvat yhdestä toiseen valuuttamarkkinoilla. Esimerkiksi Japanin jenin (JPY) keskikurssi euroon (EUR) nähden on 120, joka tarkoittaa sitä, että 120 Japanin jeniä vaihtuu yhteen euroon ja vastaavasti yksi euro vaihtuu 120 euroon. Euron hinta jeniin nähden on tällöin siis ¥120, ja vastaavasti jenin hinta euroon nähden on 1€/120.

Valuuttakurssit voivat joko vaihdella jatkuvasti ollen siten kelluvia valuuttakursseja, joihin vaikuttavat lukemattomat eri tekijät aina maailman tapahtumista alkaen. Nämä vapaasti muuttuvat eli kelluvat valuuttakurssit määräytyvät tällöin kysyntään ja tarjontaan perustuen. Yksi esimerkki kelluvasta valuutasta on Yhdysvaltain dollari, jonka kurssi on saanut kellua melko vapaasti jo 1970-luvun alusta alkaen. Vaihtoehtoisesti joidenkin valuuttojen kohdalla niiden kurssi on sidottu johonkin toiseen valuuttaan, kuten on kyse esimerkiksi Tanskan kruunun kohdalla, joka on sidottu euroon.

Tällöin Tanskan kruunun arvo heilahtelee käsi kädessä euron arvon kanssa. Kolmas valuuttakurssin välimuoto ovat säädellyt kurssit, joissa maiden keskuspankkien asettamat vaihtelurajat ehkäisevät liiallista valuutan arvon heilahtelua. Muun muassa Suomen markalle oli asetettu aikoinaan juurikin tällaiset vaihtelurajat, joiden avulla sen kurssi pidettiin kurissa. Markalle määriteltiin sallituksi liikkumavaraksi 15%, jota enempää se ei voinut heikentyä tai vahvistua muita valuuttoja vasten.

Maailman vahvimmat valuutat ja valuuttakurssit

Tällä hetkellä maailman vahvimmat valuutat löytyvät Lähi-idästä. Kuwaitin dinaari (KWD) on maailman rikkaimpiin valtioihin kuuluvan Kuwaitin virallinen valuutta, joka vaihtuu noin kolmeen euroon. Myös Bahrainin dinaari (BHD) ja Omanin riyal (OMR) ovat tunnetusti todella vahvoja valuuttoja. Valuutan arvo on yleisesti ottaen erittäin hyvä indikaattori kertomaan, missä tilanteessa jonkun maan talous on kullakin hetkellä.

Tämä johtuu siitä, että valuuttakurssin rooli vapaan markkinatalouden kansainvälisessä kaupankäynnissä on todella merkittävä. Eri maiden keskuspankit voivatkin siksi haluta puuttua tarvittaessa kurssiheilahteluihin, mikäli niiden oman valuutan arvon katsotaan ailahtelevan liian rajusti lyhyellä aikavälilllä. Puuttuminen onkin äärimmäisen tärkeää tällaisessa tilanteessa, sillä äkilliset nousut ja laskut valuutan arvossa saattavat vaikuttaa dramaattisesti kyseisen maan talouteen.

Valuuttakurssit vaikuttavat maan talouteen lukemattomin eri tavoin. Esimerkiksi Ruotsin kruunun valuuttakurssi vaikuttaa automaattisesti ruotsalaisten vientituotteiden ja palveluiden kysyntään, Ruotsiin kohdistuvien sijoitusten kannattavuuteen sekä kotimaan inflaatioasteeseen tuontituotteiden hintojen osalta. Etenkin Ruotsin kaltaisessa verrattain pienessä ja avoimessa taloudessa kruunun arvolla on suuri merkitys taloudellisen kehityksen kannalta. Juuri tästä syystä Ruotsi on perinteisesti pyrkinyt pitämään kruunun arvon vakaana suhteessa euroon.

Tekijät jotka vaikuttavat valuuttojen arvoihin

Valuutan arvo on moniselitteinen asia, sillä se määrittyy niin tavattoman monen eri tekijän kautta. Käydäänpä seuraavaksi läpi hiukan muutamia esimerkkejä eri seikoista, jotka vaikuttavat valuuttojen arvoihin.

Taloudellinen ja poliittinen vakaus

Taloudeltaan vakaa maa pystyy useimmiten ylläpitämään talouskasvua vuodesta toiseen ja siten myös tukemaan talouden kehittymistä parempaan suuntaan. Poliittisesti epävakaiden ja tulevaisuudeltaan erityisen hankalasti ennustettavien maiden kohdalla sijoittajien luottamuksen herättäminen saattaa olla haastavaa. Joskus perinteisesti vakaiden maiden valuutatkin saattavat syöksyä äkillisistä ja yllättävistä tilanteista johtuen, kuten kävi Iso-Britanniassa Brexit-äänestyksen tulosten tullessa julki.

Vastaavasti taloudeltaan vakaiden maiden ei ole kovinkaan vaikea saada kerättyä sijoituksia ulkomaisilta sijoittajilta, sillä sijoitusten tekeminen tällaisiin maihin koetaan selkeästi riskittömämmäksi vaihtoehdoksi. Toisaalta taloudellisesti ajoittain epävakaastakin tilanteesta huolimatta esimerkiksi Amerikan dollari on perinteisesti aina ollut vahva valuutta, jonka asemaa edesauttaa se, että monessa maassa dollaria käytetään varavaluuttana. Lisäksi kansainvälisesti käytävässä kaupassa dollari on yleisimmin käytetty valuutta, joka pitää sen kysynnän korkealla vuodesta toiseen.

Inflaation aste

Inflaatiolla viitataan asteeseen, jonka mukaan yleinen hintataso nousee tietyssä ajassa. Alhainen inflaatio kiihdyttää valuutan arvon nousemista ja kasvattaa maan ostovoimaa. Korkeasta inflaatiosta kärsivän maan valuutta heikkenee ja sen ostovoima hiipuu suhteessa muihin valuuttoihin. Mikäli hintojen ja palkkojen nouseminen saadaan kuitenkin pysymään kurissa, voi maa säilyttää kilpailukykynsä kohtalaisen hyvin myös inflaatiosta huolimatta.

Otetaanpa esimerkkimaaksi Meksiko. Jos inflaatio vaikkapa Meksikossa on suhteessa matalampi kuin muualla, muuttuu Meksikon vientitalous kilpailukykyisemmäksi ja samalla myös Meksikon peson kysyntä nousee. Vastaavasti ulkomaiset tuotteet menettävät kiinnostustaan Meksikon markkinoilla ja meksikolaiset ostavat silloin vähemmän tuontituotteita.

Korkoja käytetään inflaation ja valuuttakurssien manipuloimisen välineenä

Mikäli maan korot nousevat muihin maihin nähden, alkaa se näyttäytymään houkuttelevana sijoituskohteena ulkomaisten sijoittajien silmissä. Kyseisen maan pankkeihin talletettuihin varoihin saa silloin paremman koron ja sitä kautta sijoituksilleen enemmän tuottoa, jolloin myös maan oman valuutan kysyntä nousee.

Usein maailman talousjätit pyrkivät keskuspankkiensa välityksellä säätelemään valuuttakursseja esimerkiksi talouden korkojen lisäämisen tai rajoittamisen keinoin. On kuitenkin huomattava, ettei keskuspankeilla ole kovinkaan laaja-alaisia mahdollisuuksia vaikuttaa suoranaisesti valuuttakursseihin, sillä pääasiallisesti vapaana kelluva valuutta määrittyy markkinoiden mukaan. Keskuspankin on mahdollista kuitenkin ohjailla valuuttakurssia johonkin suuntaan korkopolitiikallaan sekä säännöstelemällä liikkeelle laskettavan valuutan määrää.

Muiden valuuttojen suhteellinen vahvuus

Vuosina 2010-2011 Japanin jenin ja Sveitsin frangin arvo nousi, sillä talousmarkkinoilla oltiin huolissaan maailman kahdesta talousjätistä: Euroopan unionista ja Yhdysvalloista. Vaikka noihin aikoihin Japanin talouskasvu tökki ja maan korot olivat poikkeuksellisen alhaalla, jatkoi jeni vahvistumistaan. Vastaavasti 80-luvun puolivälissä Englannin punta vajosi historiallisen alas Amerikan dollariin nähden johtuen Yhdysvaltain nousevien korkojen myötä nopeasti vahvistuneesta dollarista.

Julkinen velka

Tietyssä tilanteissa myös valtion velka saattaa vaikuttaa valuuttakursseihin. Julkinen velka pitää sisällään kaikki ne valtion varat, jotka käytetään tavalla tai toisella julkisen sektorin menoihin. Vaikka tällainen toiminta useimmiten kiihdyttääkin kotimaan taloutta, saattavat velkaantuneet maat näyttäytyä vähemmän houkuttelevina sijoituskohteina. Mikäli maalla ei ole paljoakaan julkista velkaa, on se luonnollisesti silloin houkuttelevampi kohde ulkomaalaisille sijoituksille.

Jos markkinoilla on syytä pelätä epävakautta, saattavat sijoittajat haluta myydä osakkeensa, jolloin valuuttakurssit kääntyvät laskuun. Varsinainen malliesimerkki tästä on Islanti, jonka kymmenen vuoden takaiset velkaongelmat aiheuttivat nopean laskun Islannin kruunun arvossa. Myös Yhdysvallat tunnetaan suuresta julkisesta velastaan ja sitä vastaan taistelemisesta, jonka yhteydessä muutamia vuosia sitten valtion konkurssikin oli todella lähellä. Pohjoismaat ovat tämän asian suhteen huomattavasti paremmassa tilanteessa, sillä julkisten talousarvioiden ylijäämät ja plussan puolelle jäävä kauppatase vuodesta toisen kielivät elinvoimaisesta ja menestyvästä taloudesta.

Maan hallituksen puuttuminen tilanteeseen

Useimmiten on niin, että eri maiden hallitukset pyrkivät takaamaan maassa käytössä olevalle valuutalle vakautta ennemmin kuin vahvuutta. Vahva valuutta saattaa tehdä maan vientituotteista kalliimpia, joka tekee hallaa maan kilpailukykyisyydelle. Toisaalta liian heikko valuutta tekee tuontituotteista kalliimpia, joka puolestaan ruokkii kotimaan inflaatiota. Ihanteellisinta onkin pyrkiä tasapainottelemaan keskellä ääripäitä ja yrittää välttää liian jyrkkiä heilahteluja valuutan arvossa.

Toisinaan maan hallitus saattaa yrittää vaikuttaa valuutan arvoon. Yksi esimerkki tästä on Kiina, joka on pyrkinyt pitämään keinotekoisesti Kiinan yuanin (renminbi) arvon tieten tahtoen alhaisena, jotta kiinalaisten vientitalous pysyisi jatkuvasti kansainvälisesti kilpailukykyisenä. Kiina rahoittaa sadoilla miljardeilla dollareilla Yhdysvaltain taloutta ostamalla velkakirjoja, jonka myötä Amerikan dollarin arvo nousee Kiinan yuaniin nähden. Samanaikaisesti Kiina on ostanut myös valtavan määrän eurooppalaisia velkakirjoja välttääkseen liiallista riippuvuutta dollarista. On arvioitu, että ilman tätä yuanin todellinen arvo olisi noin 40 prosenttia nykyarvoaan korkeampi.